Voi kun olisi uutta kerrottavaa, mutta tämän päivän saalis jää aika laihaksi. Kuukautiset eivät ole vielä alkaneet, tuhrukin näyttää loppuvan. Kerran aiemmin on ollut niin, että tuhrun ja kuukautisten välillä oli pari päivää. Rinnat ovat edelleen tosi kipeät, yölllä heräsin pari kertaa, kun vihoittelivat.

Ostin lisää raskaustestejä. Aamulla ajattelin tehdä testin, jos siinä vaikka olisi joku taika. Testin käyttöohjeessa sanotaan, että testin voi tehdä mihin aikaan päivästä vain, mutta aamuvirtsassa hcg-hormonia tietenkin on enemmän.

Aika lujaa jännittää nyt. Saakohan sitä edes nukuttua.

Mielessä pyörii aika paljon isoja kysymyksiä. Kuten: "Entä jos todella olen raskaana?!". Raskaus on todella toivottu, älkää ymmärtätkö väärin. Mutta ei tähän asiaan liity vain seesteisiä mietteitä ja haaveita leppoisasta raskausajasta. Raskaus pelottaa, synnytyskin ja kaikkein eniten se, mitä tapahtuu raskauden jälkeen. Pärjäämmekö me?

Missä vaiheessa siitä uskaltaa puhua? Ehkä ekan ultran jälkeen, siinä tiedetään kuitenkin jo aika paljon? Mutta jos on ihan pakko puhua jolle kulle jo aiemmin? Olisikohan parempi soittaa sellaiselle ystävälle, jota ei juurikaan näe ja joka ei tunne kaikkia muita?

Voinko minä itse soittaa anopille, kun mies ei kuitenkaan soita, kun sen mielestä niille kyllä ehtii kertomaan sitten myöhemminkin, vaikka kun mennään käymään seuraavan kerran, joka voi olla kolmen kuukauden päästä? Yleensä olen ihan lärppä, puhun ennen kuin mietin ja enemmän kuin olisi tarpeen saati hyväksi. Nyt yht'äkkiä on sellainen olo, että menee ihan itsensä sisään. Ei tämä asia kuulu kenelläkään muulle kuin meille. Ja sinulle, joka tätä luet.

Entä jos testi huomennakin on negatiivinen. (Kyllä se eilinen oli nega, vaikka kuinka ajattelis, että siinä saattoi olla aavistus.) Kehtaako sitä soittaa Naistenklinikalle ja kysyä ohjeita? Miksei kehtais, sitä varten niillä on puhelinaika neuvontaan?

Paitsi odotusta, tää hanke on kysymyksiä. Isompia ja pienempiä. Ja kaikista asioista etukäteen huolehtimista. Useimmiten ihan aiheetta, sillä asioilla on tapana ratketa.